Muinaispuvun puukolle uusi tuppi ja primitiivisten talvikenkien testaus

Puukontuppi

Muinaispuvun ketjulaitteita tehdessä tuli aikanaan kova kiire ja jouduin tekemään parissa tunnissa tupen puukolle. Siitä tuli tietysti aika kauhea kötystys ja nyt sain vihdoin aikaiseksi tehdä paremman. Testasin tupessa ristiretkiaikaista metallilankojen pujotusta nahkaan. Lankana oli litistetty 0,5mm pronssi. Sen olisi pitänyt olla vielä ohuemmaksi valssattua ja mielellään vaikka 0,4mm langasta. Nyt litteä nauha oli hieman liian jäykkää. Nahka on peräisin jostakin 50-luvulta ja tarkoitettu pieksujen varsiin. Se oli pujotustyöhön vähän liian haurasta, vaikka olin rasvaillut nahkaa jo monta kertaa. Pujotuskoristelu kannattaisi tehdä mahdollisimman sitkeälle nahalle, joka ei repeä helposti.
img_7624

Kengät

Viikonloppuna oli vihdoin riittävän kylmä primitiivisten talvikenkien testaamiseen. Parkitsemisesta ja ompelemisesta on juttua aikaisemmissa postauksissa. Pakkasta oli mukavat -12 ja puhdas puuterilumi peitti hangen. Kenkien pohjalla on karvat päällä parkitusta hirven jalkapöydän nahasta tehdyt pohjalliset. Lisäsin vielä sukkien suojaksi ohuen villapohjallisen. Sukkina oli kesällä tehdyt neulakinnassukat. Varret on sidottu jalkojen ympäri nahkaremmeillä.

Kengät osoittautuivat oikein lämpimiksi ja pohjan antama pito oli erinomainen. Tukevat ne eivät toki ole. Kävelytuntuma on samanlainen kuin sukkien pohjiin olisi kiinnitetty hyvin paksusta poron nahasta palaset. Eli hyvin pehmeä. Kantapäässä poron karvat olivat selvästi lyhemmät ja sieltä kylmyys tuli aina välillä hieman läpi. Tilanteen voi onneksi helposti korjata vaikkapa pienellä palalla paikalleen ommeltua lampaan nahkaa. Kuvissa näkyvä kokoero johtuu karvojen pituudesta.
Kengän suu tarvitsee vielä turkisreunuksen, jotta lumi ei niin helposti pääse sisälle kenkään.
img_75961img_7599

Muinaispukuun talvikengät

Talvikengät alkavat olla lähes valmiit. Kanttaan varren suun nahkalla ja teen hirven nahasta karvat alaspäin erillisen sisäpohjallisen. Jalka pitää eristää hyvin maasta. Koipinahkojen muoto rajoitti todella paljon kaavojen suunnittelua. Nahat olivat keskikokoisten porojen koivista, eikä leveys aivan riittänyt mieluisimpaan kenkämalliin. Sama ongelma on varmasti ollut esi-isillämmekin. Suuntaa antavana mallina olen pitänyt venäjältä löydettyjä viikinkiajan ja ristiretkiajan kenkiä. Pohja on ommeltu kolmesta kappaleesta karvat eri suuntiin liukkauden välttämiseksi. Päällinen on ommeltu kahdesta vastakkaisesta kappaleesta ja varsi kolmesta. Ompelu on tehty lähes loppuun asti kenkä nurin. Saumoissa on vahvikkeena tiukkaa sisnaa 5mm kaitale.

img_7590

Jonkinlaiset paulat pitää vielä tehdä varren suun kiristämistä varten.
Tulisipa pian yli 10 asteen pakkasia, jotta pääsisin kokeilemaan kenkiä tositoimissa! Neulakinnassukat ovat olleet odottamassa jo kesästä asti ensimmäistä käyttöön ottoa.

Kaukolan kekomäen kinnasneulapisto

Testasin marraskuussa opettelemaani Kaukolan Kekomäen pistoa ja tein tämän pienen pankkikorteille ja pikkurahalle tarkoitetun pussukan. Neulotusta tekstiilistä tulee sen verran jäykkää, ettei yksinkertainen kurenauha sopinut kiinnitykseksi. Ompelin pussukalle kankaasta joustavan lisäosan.

Haudassa tällä pistolla oli tehty joko lapaset tai jonkinlainen kukkaro.
485a7143

Korukurssin satoa

Osallistuin perinteiselle Kaakon kansalaisopiston korukurssille, jossa osallistujien käytössä on täysi setti hopeasepän työkaluja. Olin kerännyt kurssia varten sellaisia projekteja, joihin minulla ei ollut kunnollisia välineitä.

Kuvassa on kurssilla tehtyjä koruja. Yksinkertainen solki sopii vaikkapa huivin tai keskiaikaisen paidan halkion koristeeksi.
Kivellisessä sormuksessa on kultainen 14k istutus, jossa on 18k kultapalloja koristeena. Hopeiset osat on käsitelty mustapatinalla. Kivenä on siniharmaa tähtikorundi.

Spiraalisormukset on tehty rautakautisten mallien mukaan.
Hopeinen akaattiriipus on tehty viikinkien mallin mukaan. Kivi pyörii istutuksessaan vapaasti.

485a7136tähtikorundi

Spiraaleja ja kulkusia Itämeren rannoilta

Hartaasti odottamani seminaari oli vihdoin viime viikonloppuna. Noin sata muinaispukujen tutkijaa ja harrastajaa kokoontui Liedon Vanhalinnaan kahden päivän mittaiseen seminaariin.

img_6965

img_6768Lauantaina kuuntelimme toinen toistaan mielenkiintoisempia esityksiä muinaispukuennallistuksista, spiraalikoristeista, Rautakauden ajan värjäysmenetelmistä, lautanauhojen kutomisesta ja hautalöydöistä. Oli myös mukava nähdä ihan livenä sellaisia ihmisiä, joiden kanssa oli aikaisemmin ollut tekemisissä heidän kirjoittamiensa kirjojen tai blogien lukijana tai joihin olen ollut yhteydessä sähköpostilla tai puhelimitse. Toki paikalla oli myös ihmisiä, jotka muistin hyvin aikaisempien kesien keskiaikamarkkinoilta. Vein eräälle osallistujalle Kaukolan hopealanka sykerön.

Iltapäivällä seminaaritilan seinustalle rakennettiin pienet muinaismarkkinat, joilta tarttui mukaan villalankaa lapasiin ja ohuempaa lankaa kirjontaan tai lautanauhoihin. Tarjolla olisi ollut myös nauhoja, koruja, muutama käsin kudottu kangas, shaaleja ja käsityötarvikkeita.

img_6758Illanviettoon pukeuduttiin tietysti erilaisiin muinaispukuihin. Minä taisin olla ainoa karjalaiseen pukuun pukeutunut. Mikkelin, Kaarinan ja Euran pukuja oli paikalla useampia. Ruokana oli Rasekon opiskelijoiden valmistamia rautakauden ajan herkkuja.

Sunnuntaina osallistuin Jaana Rataksen spiraalikoristelutyöpajaan. Kuvittelin spiraalikoristeiden teon olevan huomattavasti yksinkertaisempaa kuin miksi se osoittautui. Rautakauden ihmiset tekivät koristeista jotakuinkin ydinsodan kestäviä! Sain aikaiseksi pienen koristeen alun, joka jäi kesken, kun neula ei enää mahtunut spiraalista läpi…

Iltapäivällä tutustuin eri työpajoihin, kävin katsomassa museossa olleen näyttelyn Virolaisista muinaispukujen koristelumenetelmistä ja yritin opetella uuden neulakinnaspiston. Kaukolan kekomäen pisto ei meinannut millään onnistua. Aina jokin juttu meni pieleen. Jatkoin yrittämistä vielä illalla paluumatkalla ja Heureka -hetki tuli Kampin bussiasemalla klo 23.45, kun vihdoin keksin miten pisto pitää tehdä oikein. Nyt pystyn tekemään muinaispukuuni kukkaron tai lapaset oppimallani pistolla.

Upeita Jaana Rataksen mallikuvioita Mervi Pasanen neuvoo