Mammuttiaro -taustamaalaus
Tähän astisen maalaushistoriani suurin maalausurakka oli Luonnontieteellisen keskusmuseon elämän historia näyttelyyn tehty “Mammuttiaro” taustamaalaus. Maalauksen on tarkoitus luoda vaikutelma Itä-Siperialaisesta mammuttiarosta myöhään syksyllä. Maalaus on taustana dioraaman täytetyille visenteille, saiga-antiloopeille, sapelihampaiselle kissapedolle ja arojen linnuille. Maalattavaa seinää oli yhteensä 36 neliömetriä.
Aloitin työn tutustumalla kirjallisuuteen ja eri taiteilijoiden käsityksiin siitä, millaista mammuttiaroilla on ollut. Nopeasti paljastui, että mammuttiarot ovat näyttäneet eri puolilla Euraasiaa varsin erilaisilta ja että perinteinen käsitys heinäisistä niityistä, ei välttämättä pidäkkään paikkaansa koko mammuttiaroksi nimitetyillä alueilla.
Dioraamaan oli tulossa valtavia yli nelimetrisiä arovisenttejä ja lukuisia muita eläimiä. Koska tila oli kuitenkin pohjapinta-alaltaan melko pieni eläinten kokoon verrattuna, päädyttiin siihen, että taustamaiseman olisi oltava hyvin avara.
Taivas
Syksyisen aron taivaasta tehtiin lähes pilvetön kuivan mannerilmaston taivas. Ohuet pilviharsot ja jäätiköiltä lentävä tomu ja pöly vain himmentävät suoran auringon paisteen. Horisontissa taivaan sininen vaihtuu tomuisen ilman rusehtavaksi. Maalasin taivaan sinisen kolmeen kertaan ennen kuin olin siihen tyytyväinen. Maalausvälineenä käytin lampaan nahkaista rukkasta, jolla sai tehtyä häivytettyjä väripintoja helposti. Lateksimaaliin sekoitettiin myös hieman kuivumista hidastavaa kemikaalia. Taivaan maalaus piti käytännössä kokonaan tehdä kuvassa näkyvän rakennus telineen päältä.
Vuoret ja tasanko
Maalauksen keskipisteenä on jäätikköjokien ja tuulen kasaamasta hiekasta muodostuva tasanko. Tasankoa reunustavat muutamien satojen metrien korkuiset kukkulat, joiden pintaan vesi on syönyt raviineja. Suurin kukkuloista on kauan sitten sammunut tulivuori, muistona mannerlaatan aktiivisemmista ajoista. Kaukana horisontissa kohoavat korkeat lumihuippuiset vuoret.
Hain vuoriin ideoita puuttomilta vuoristoseuduilta otetuista kuvista. Maalasin vuoret suurimmaksi osaksi isolla 10 cm leveällä siveltimellä ja osittain luonnon sienellä.
Maalauksen ja maaston yhteen liittäminen
Eläinmuseon dioraamoissa pyritään illuusioon jossa maalattu maisema ja luonnonaineksista rakennettu maasto sulautuvat yhteen. Tärkeimpiä yhteen liittäviä tekijöitä on väri ja maalauksen luonnollisuus. Kuvassa maalausta sävytetään heinätuppaan väreihin.
Eläimet
Mammuttiarolle tarvittiin myös villamammutteja. Maalauksessa mammutit siirtyvät polkua pitkin kohti tasangon heinäisiä niittyjä. Pieni villihevoslauma valmistautuu pakenemaan tarvittaessa. Korppikotka etsii petojen jättämiä haaskoja liidellen kukkuloiden reunaa pitkin.
Dioraama valmistuu