Kupurasoljet

Kekomäen haudan 6 soljet ovat akantutussolkia, joita on löydetty reilut kymmenkunta eripuolilta Suomea ja Karjalaa. Viimeisin löytö on erään ulkomaisen metallin etsijän tekemä Laatokan-Karjalainen löytö. Tämän solkimallin suunnittelijat ovat saaneet todella paljon vaikutteita viikinkien eläinsoljista, mutta myös itäisistä kiemuraisista kasviaiheista. Alapuolella oleva vertailukuva on Islannista asti. Julius Ailion vuonna 1922 kirjoittama Karjalaiset soikeat kupurasoljet on teos, josta on paljon iloa kupurasolkiin tutustuessa. Siitä löytyvät tarkat tiedot myös solkien nurjalla puolella olevista kiinnitysmekanismeista.

img_6275

Muinaispuvun nykyiset soljet on tehty hiekkavaluna. Tulen kyllä vielä tekemään toisen parin lost-wax valuna, koska hiekkavalusta ei tule täysin tarkka ja ensimmäiseen valuun jäi kuplia. Materiaali on lyijytöntä tinapronssia, jota saa rouheena keskipakovalu oy:stä tilaamalla.

Oikeat soljet ovat noin 9cm pitkiä, eli todella suuria. Ne olisivat näyttäneet minulla suhteettoman suurilta, joten tein omistani vajaan sentin pienempiä. Solkien malli on tehty Super sculpeystä ja PP-100 pakkelista. Väritin pois kaiverrettavat kohdat mustalla tussilla ja kaiversin ne pois dremelillä hammaslääkärin poranterillä.

img_4044Viikinkien eläinsolki

Massasta tehtyä solkea voi sellaisenaan käyttää hiekkavalumuottien tekemiseen. Lakattua mallisolkea voi käyttää myös valuvahamallien tekemiseen. Rasvatulla solkimallilla painetaan märkään saveen kuoppa, johon sulatettua vahaa kaadetaan sopivan paksuksi kerrokseksi. Siistimisen jälkeen vaha voidaan valaa muottiaineen sisään.
Alkuperäisten solkien paljinten kiinnitykset on tehty yleensä valamalla. En lähtenyt enää kikkailemaan, vaan juotin tinapronssiset kiinnitykset solkiin.