Muinaispukuprojekti
En muista sellaista aikaa, jolloin en olisi pitänyt historiallisista koruista tai puvuista. Koruista ja muista hienoista historiallisista esineistä kertovat kirjat olivat suosikkejani jo ennen kuin osasin lukea. Nyt 30 vuotta myöhemmin, olen toteuttamassa haavettani muinaisaikojen puvusta.
Ennen projektiin ryhtymistä en pitänyt pronssi- tai rautakautista tyyliä ollenkaan suomalaisen tuntuisena. (Mikä osittain tietysti pitää paikkaansa, sillä iso osa tyylipiirteistä oli lainaa muualta) Historiallinen jatkumo on katkennut niin moneen kertaan, että esi-isiemme käyttämät koristelut ja tyylit näyttivät vierailta. Olen nyt yrittänyt tehdä näitä tyylejä itselleni tutuksi lukemalla kirjoja, vierailemalla kansallismuseossa ja etsimällä kuvia internetistä.
Aloitin muinaispukuprojektin etsimällä käsiini kirjallisuutta aiheesta. Tässä on esiteltynä tärkeimmät käyttämäni lähdeteokset. Nykypäivänä netti on syrjäyttämässä kirjat, mutta alkuperäisiin lähteisiin tutustuminen on kuitenkin ollut tehokkainta tiedonhankintaa. Muutaman kerran olen huomannut jälkipolvien tulkinneen löytöjä väärin tai sitten jokin virhe on kopioitu artikkelista toiseen.
Länsisuomalaisista muinaispuvuista löytyy melko helposti tietoja ja niihin johtaneita löytöjä tutkitaan tänäkin päivänä. Muinainen Karjala on joutunut enemmän unohduksiin. Muinaiskarjalan puvusta ei ole tehty korjattua versiota eikä karjalaisten löytöjen tutkimus ole juuri edennyt.
Projektini kannalta tärkein kirja on ehdottomasti Theodor Scwindt 1893 kirjoittama Tietoja Karjalan rautakaudesta. Kirja koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä on tarkat selostukset Karjalan arkeologisista kaivauksista ja niiden löydöistä. Toisessa osassa on yhteenveto löydöistä ja siitä mitä löytyneet esineet ja tekstiilin kappaleet kertovat rautakauden elämästä. Viimeisessä osassa on tarkat piirrokset kaikista löydöistä. Ilman tätä kirjaa olisi karjalaisen muinaispuvun tekeminen mahdotonta.
Koruista olen saanut edellisen teoksen lisäksi hyvin tietoa Julius Ailion Soikeat karjalaiset kupurasoljet (1922) kirjasta ja Ella Kivikosken erinomaisesta kuvateoksesta Die Eisenzeit Finnlands. Otavan kirja Kivikirves ja hopearisti sisältää kuvia samoista koruista kuin edellinen saksankielinen kirja.
Kankaista, vaatteista ja niiden kaavoituksesta olen etsinyt tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista. Sinihameet kultavyöt (Helena Luoma toim.) ja Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin Euran puku ja muut muinaisvaatteet.
Kalevalaisten naisten liiton julkaisuissa Vakkanen 2 ja Vakkanen 3 on hyvät kirjoitukset muinaispuvuista. Vakkanen 2 kirjasen muinaispukuartikkeli on ainoa, jossa on otettu kantaa karjalaisten muinaispukujen väreihin. Hyviä kaavoja löytyy Keskiajan Puvut kirjasta, jonka ovat kirjoittaneet Satu Hovi, Hannele Maahinen ja Katri Niemi.
Suunnittelin muinaispukuni lähinnä Kaukolan kekomäen haudan 6 mukaan, mutta joitakin elementtejä on myös haudoista 1 ja 5. Halusin kuitenkin paidansoljeksi hieman erilaisen hopealevyn ja otin siihen vaikutteita Hiitolan aarteen soljesta.