Tunturipöllö. Akryyli kankaalle
Tasaiset väripinnat ja hentojen värisävyjen muodostamat muodot ovat kiehtoneet minua viime aikoina. Halusin tutkia tässä tuntuturipöllömaalauksessa miten valkoinen toimii värinä. Todellisuudessa tässä maalauksessa ei ole valkoista väriä vaan kaikki vaaleat pinnat ovat jotain muuta väriä. Kamera ei tahdo erottaa näitä hentoja sävyjä, joten kuva ei vastaa todellisuutta. Tulen tekemään varmasti vielä useampia tutkielmia tästä aiheesta.
Jos katsot tarkkaan niin tunturipöllön selän kuviot ovat lentävien lintujen muotoisia; lintuparvi lentää selän yli!
Australian sademetsissä on erilainen tunnelma kuin Afrikan tai Amazonasin alueen metsissä. Yritin saada tuota tunnelma eroa mukaan tähän taustamaalaukseen.
Tässä taustassa oli mukava leikitellä tummilla viuhkapalmun silueteilla ja metsästä kohoavilla paksuilla liaaneilla.
Maalauksessa tarvittavia tarvikkeita ja välineitä. Maalit säilytettiin hillopurkeissa tai jätskirasioissa.
Näihin taustamaalauksiin voi käydä tutustumassa Helsingin luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseossa.
Pari kuvaa Aasia dioraaman taustamaalauksesta. Tämä maalaus oli niin hämärässä nurkassa että sen valokuvaaminen oli hyvin vaikeaa. Useamman metrin pituinen maalaus ei myöskään mahdu kerralla kuvaan. Kuvan maalauksen korkeus on 2,7m.
Maalasin taustaan ryhmyisiä puita ja roikkuvia ilmajuuria. Jos vierailet museon näyttelyssä et näe tuota “entti” puuta koska erään täytetyn eläimen takapuoli peittää sen käytännössä kokonaan.
Afrikkadioraamassa tulee hyvin esille käyttämäni maalaustekniikka. Ensin telaan varjovärin, sitten piirrän puuston ääriviivat paksulla hiilellä. Seuraavaksi lähden täyttämään puiden välejä taustan väreillä sävy kerrallaan. Välillä maalaus toi mieleen japanilaisen puupiirroksen.
Ennen maalaustyön aloittamista pidimme aina palaveri näyttelyn suunnittelijoiden, konservaattoreiden ja näyttelypäällikön kanssa. Sovimme millainen teema dioraamassa on, mitä eläimiä ja kasveja siihen on tulossa ja mitä asioita minun pitäisi ottaa maalatessani huomioon.
Näissä isoissa töissä on usein se ongelma ettei läheltä kunnolla nää mitä on tekemässä. Siksi aina muutaman minuutin välien on laskeuduttava tikkailta ja mentävä yleisön katseluetäisyydelle katsomaan miltä maalaus näyttää ja mitä oikein tuli hehtyä. Näyttelyn päämaalarina toiminut Seppo Polameri antoi usein arvokkaita neuvoja kun itse sokeuduin maalauksilleni. Välillä meidän oli odotettava maalikerrostemme kuivumista ja silloin esimerkiksi selailimme taidekirjoja tai keskustelimme kesken eräisistä taustamaalauksistamme.
Mandrillit
Kuvia työvaiheista:
Alareunan maalauista lehdistä piti yrittää tehdä mahdollisimman saman värisiä kuin oikeat lehdet ovat led-valoissa.
Lähes valmis tausta
Amazonas taustamaalauksen edistyminen vaiheittain. Maalaus on n. 7m pitkä ja 2,5 m korkea. Maalina on harmony seinämaali ja maalausvälineinä tela, normaaleja isoja seinämaalaussiveltimiä, pienempiä akryylimaalaussiveltimiä, oksia ja luonnon sieni.
Panoraamakuva lähes valmiista taustamaalauksesta. Vasemman reunan kontrastit eivät ole aivan kuvan mukaiset.
Ensimmäisenä kaikkiin pintoihin telataan yhtenäinen pääväripinta. Esimerkiksi puuston kohdalla sekoitin tumman vihertävän ruskean varjoisan puun värin, jonka telasin koko metsän alalle. Seuraavaksi tein metsän perusvihreän jonka sudin hiilellä rajattujen puiden väleihin. Sitten sekoitiin kaksi vielä valoisamman metsän vihreää, joilla maalasin aukkopaikkoja. Pienet talouspaperin kulmalla tökityt tiplat taivaan sinistä aukaisevat metsän kattoa. Seuraavaksi muotoilin puiden runkoja valopaikkoja lisäämällä. Koska oli tiedossa että tausta peittyy yläosasta lähes kokonaan muovisen lehvästön taakse, en tehnyt turhaan hyvin tarkkaa työtä. Isot lankkujuuriset puut toistavat dioraaman ulkopuolelle massasta tehtyjen puunrunkojen muotoa.
Valossa kylpevä niemekkeen metsä syntyi erisävyisillä vihreillä pääasiassa sientä käyttäen. Luonnonsienellä saa maalattua vaihtelevaa, luonnollisen oloista lehvästöä.
Maalausvaiheen valaistus asetti omat ongelmansa maalaustyölle. Dioraamat valaistiin led-valoilla, joiden värintoisto ei vastannut maalausvaiheessa yleensä päällä olleita halogeenivaloja. Välillä värisävyjä piti tarkistaa himmeässä led valaistuksessa. Näissä valokuvissa näkyviä varjoja ei näyttelyssä näy, koska dioraamojen ulkopuolella ei ole valoja.
Tässä kuvia työvaiheista:
Lähikuva oksistosta. Yksittäiset lehdet ovat n 3cm pitkiä.
Dioraama valmiina
