Ähtäri Zoo tarvitsi opetustiloja ja uuden kotieläinpihan. Tein ehdotuksen, jossa nämä yhdistettiin 1900-luvun alun koulutilaksi. Tilalla pidetään leirikouluja, tapahtumia ja kävijät voivat tutustua ja osallistua maatilan toimintaan ja kotieläinten hoitoon.
Ähtäri Zoon kotieläintila lähti liikkeelle tästä tekemästäni suunnitelma luonnoksesta. Nyt kotieläintila ja koulu ovat valmiita ja hauska verrata lopputulosta ja alkuperäistä piirrosta, joiden välissä ovat töitä tehneet arkkitehti, puiston oma väki, suunnittelijat ja rakennusmiehet. Koulu ja aitta vaihtoivat paikkaa ja tallista ja navetasta rakennettiin suuremmat. Nälkä kasvoi syödessä ja tilasta tuli isompi ja hienompi, kuin mitä aivan alun perin kaavailtiin. Alkuperäiseen suunnitelman lisäksi tilalle on rakennettu esimerkiksi täysin toimiva sepän paja. Aivan kuten oikeakin maatila, tämä tila tulee jatkuvasti muuttumaan ja kehittymään. Päärakennuksessa toimii kesäisin kahvila ja aitassa puoti ja seppä on takomassa maatilan tarvekaluja.
Piha lähes valmiina. Maisemasta puuttuu vielä esimerkiksi maitolaituri.
Tässä on muutamia kuvia kotieläintilalta.
Näitä maalauksiani on käytetty kotieläimistä kertovissa infotauluissa.
Karjalaiset muinaispuvun ketjulaitteet koostuvat soikeista kupurasoljista, korvaputkista helyineen, ketjunkantajista, rautaisesta rintaketjusta ja pitkien rautaketjujen päissä roikkuvista korvalusikasta ja puukosta tuppineen.
Pronssiosat on valettu hiekkavaluna ja kevyesti kiillotettu savivellillä hankaamalla. Hiekkavalu ei oikein sovellu näin monimutkaisten kappaleiden valamiseen, mutta onnistuneita valuja saatiin aikaan useammalla yrityksellä. Korupuukon terä on työkaluterästä ja helat sterling hopeaa. Kahva on poronsarvea.
Korujen alle on levitetty indigolla värjätty sininen viitta. Reunassa on reunalautanauha ja loimilangoista kierretyt hapsut.
Kävimme kesäkuussa seikkailemassa junalla Uralilla. Junassa tuli istuttua (ja nukuttua) yhteensä 116 tuntia. Mietin ennen reissua, mitä ihmettä tekisin noiden tuntien aikana. Mitään painavaa tai tilaa vievää viihdykettä ei voinut ajatellakaan mukaan otettavaksi.
Onneksi keksin, että junamatka olisi oivallinen hetki opetella tekemään sukat neulakinnastekniikalla. Lanka on viime kesänä indigolla ja lupiinilla värjättyä paksuhkoa villaa, joka päästi väriä sormiin aika lailla. Onneksi värin sai hyvin irti puhdistuspyyhkeillä. Pelkällä vesipesulla ei ei tahtonut irrota.
Muuten sukat onnistuivat hyvin, mutta en älynnyt ohentaa lankoja liitoskohdissa ja nyt kaksinkertaiset kohdat näkyvät ikävästi.
Tein kinnasneulat poron sarvesta. Sukat on tehty ohuemmalla neulalla, joka osoittautui oikein oivalliseksi.
Jack Sparrow sai tätä vappua varten uuden käytetyistä pellavakankaista käsin ommellun paidan. Kuvassa siistihköltä näyttävä paita on todellisuudessa hyvin kulutetun ja likaisen näköinen. Liat on maalattu akryylimaaleilla paikoilleen ja kuluneisuus on saatu aikaan santapaperilla. Uusi hattu on myös ensimmäistä kertaa käytössä.
Paita ennen käsittelyä.
Muinaispuvun korusto täydentyi tällä isokokoisella viitansoljella. Alkuperäinen oli hopeansekaista pronssia, joten tämä solki on tehty pronssilevystä ja hopeoitu.
Kuviot on tehty kaivertamalla. Alkuperäisen soljen kaiverrusjälki on hankala jäljiteltävä. Kuviot on tehty luultavasti lyömällä kaiverrinta vasaralla. Näin kaiverrusjälkeen tulee pieniä pykäliä. Nykyaikaiset kaivertimet jättävät siistimmän jäljen.
