Muinaiskarjalan puvun kaulakorun nastat

Kaukolan kekomäen hautauksessa oli reilun neliösentin kokoisia kullattuja hyvin ohuesta hopeasta tehtyjä pieniä levyjä eli nastoja. Ne oli kiinnitetty pellavakankaaseen, jonka sisällä oli kaulapannan muodostava tuohiliuska. Pannasta roikkuu vielä hopeinen neliömäinen riipus.

Nämä hopeanastat on tehty puristimen avulla. Minulla ei ole sopivaa puristinta, joten työn teki Teppo Nousiainen. Tein pronssista työkalun, jota vasten hopealevy puristuu. Pronssinen työkalu on tehty juottamalla kolme eri tavoin sahattua levyä päällekkäin. Hopealevyn päälle on laitettava jotakin muotoutuvaa ainetta, jotta hopea painuu muottiin. Nyt käytettiin lyijyä, mutta tarkoitukseen sopii myös jäykkä kumi tai polyuretaani levy. Kaulakorun nastat on tehty 0,3mm hopealevystä ja haaveilen niiden kultaamisesta alkuperäisten korunastojen mukaan.

Muinaiskarjalan puvun485a5026

Pronssisella muotilla voi tehdä nastoja kymmenittäin. Pikkuhiljaa muotti kuitenkin pyöristyy ja syntyvä kuvio heikkenee.

Juhlapuku vuodelta 1917

Haaveenani oli ollut jo kohta kahdenkymmenen vuoden ajan tehdä 1910-luvun juhlapuku. Nyt vihdoin siihen tuli hyvä tilaisuus Suomen täyttäessä sata vuotta. Näyttelin juhlaan valmistautuvaa Aino Sibeliusta Suomen vuosikymmeniä esittelevässä näytelmässä. Suunnittelin puvun itse inspiroituen 1910-luvun puolivälin muodista. Suomessa oltiin tuolloin hieman jäljessä suurimmista virtauksista, joten puku on ehkä eniten vuoden 1915 tyyliä.
Sinivihreän mekon ompeli suunnitelmieni mukaan hoviompelijani Merja Helminen. Tätä mekkoa on tarkoitus käyttää jatkossa iltapukuna. Kangas on silkin ja villan sekoitetta ja tarkoitettu miesten kimonoon. Puvun leikkaaminen oli todella haastavaa, koska kimonokankaat ovat alle 40cm leveitä. Käytettävissä ollut kangas riitti mekkoon juuri ja juuri. Kämmentä isompaa palasta ei jäljelle jäänyt. Mekon juju on toisella puolella edessä oleva laskos, jonka avulla vyötärön ympäryksen voi säätää haluamakseen. Mekko on vuoritettu tukevalla silkillä.

1917 juhlapuku1917 juhlapuku 2

Päällysmekko on silkkisifonkia ja se tekee lattialle 10 sentin laahuksen. Vyö on mustaa puuvillasamettia. Kaikki reunat on päärmätty helmikirjonnalla tai saman kuvion tekevällä helmin koristellulla nauhalla. Vyössä on vielä hopeinen kilpukka -koru.
Aino Sibeliuksen kengät löytyivät Englannista Hotter merkiltä, joka tekee historialliseen tyyliin sopivia moderneja kenkiä. Pääkoristeessa oli mustaa samettinauhaa ja strutsinsulkia. Pussukka on helmikoristeinen.

Tällaisen puvun alle tarvitaan aikakauteen sopivat alusvaatteet. Ompelin korsettikankaasta ja käsin siniseksi värjätystä paksusta kimonosilkistä pitkälinjaisen korsetin. Sen leikkaus on risteytys 1910-luvun pitkiä korsetteja ja 1900-luvun alun kurvikkaampia korsetteja. Luina on teräksisiä korsetinluita ja muutamassa kohdassa rigilenenauhaa joustavien spiraalijousten sijaan.
485a4946485a4958

Pukkisaaren muinaismarkkinat 2.9.2017

Minä ja MerviPäätin aivan viimetingassa lähteä Pukkisaaren muinaismarkkinoille Helsinkiin. Sain kätevästi yhdistettyä kaupoissa käynnin ja markkinavierailun. Sain Helsingin kaupoista ohuen ohutta pellavaa, metallinauhoja, nahkaa ja muuta tarpeellsta.

Pukkisaareen on rakennettu mukava vanhanaikainen miljöö hirsitaloineen ja pistekotineen. Rautakauden tavaroita oli myymässä myyjiä niin Suomesta kuin naapurimaista. Eri maiden tyylejä ja koristeita oli mielenkiintoista päästä vertailemaan ihan läheltä.

Ostin markkinoilta villalankaa, lasihelmiä ja balttilaisia hevosenkenkäsolkia. Koska matkailukausi oli vielä parhaimmillaan, eksyi markkinoille myös ulkomaisia turisteja Euroopasta ja Japanista. Heidän reaktioitaan oli hauska seurata. Myös suomalaisia kävijöitä riitti ja välillä suosituimpien myyntipisteiden äärellä oli vähän ruuhkaa. Seuraavalla kerralla yritän jäädä yöksi, jolloin paikalla olioiden kanssa ehtii juttelemaan paremmin. Voisin jopa harkita osallistuvani markkinoille myyjänä ja elävöittäjänä.

Pukkisaaren muinaismarkkinat

Viipurintien markkinat ja jousiammuntakurssi 4.-5.8.2017

Olin haaveillut vuosia jousiammunnan kokeilemisesta ja oman primitiivijousen rakentamisesta. Minua ei tarvinnut houkutella Kouvolassa järjestetylle jousiammuntakurssille, vaan olin valmis ilmoittautumaan heti. Sateinen sää sai järjestäjät melkein perumaan kurssin, mutta uusi katos pelasti tilanteen. Harjoittelu ja jousien testaus sujui katoksen alla sujuvasti sateesta huolimatta. Pääsimme kokeilemaan vastakaarijousia ja pitkäjousia. Meitä kurssilaisia ei päästetty helpolla. Eteen tulevat haasteet vaikeutuivat koko ajan. Lopulta piti yrittää osua ilmaan heitettyyn kiekkoon!
20170804_15502420170804_172018

Jousiammunta oli mukavaa ja sitä tekisi mieli harrastaa uudelleen. Pitäisi vaan hankkia sopiva jousi ja nuolia ja ampumispaikka ja…

img_7324Lauantaina olivat vuorossa Viipurintien markkinat. Tällä kertaa tapahtuma oli tavallista sotaisampi ja mukana oli jos jonkinlaisia armeijaporukoita esittelemässä taitojaan. Sotilailla oli piilukkoaseita, hevosia ja ihan oikea tykki, jolla ammuttiin useita kertoja. Tykki päästi melkoisen pamauksen.
Markkinamyyjillä oli mukanaan monenlaisia tuotteita, mutta tällä kertaa ei mukaan tarttunut mitään erityistä. Koska markkinoiden aikahaarukka vaihteli viikinkiajoista 1700-luvulle, oli myös naisväellä pukuja monelta aikakaudelta.
img_7274

Turun keskiaikaiset markkinat 30.6.–1.6.2017

Turun keskiaikaiset markkinat järjestetään hienoissa puitteissa vanhojen talojen keskellä. Elävöittäjien alueella oli seppiä, käsityöläisiä ja esiintyjiä. Kävimme siskoni kanssa moikkaamassa vanhoja tuttuja ja tutustumassa uusiin asiantuntijoihin. Hengailimme jonkin aikaa Iloisen Joutsenen kojulla, jossa Mervi vieraineen esitteli intarsian ompelun vaiheita. Minulle on kertynyt villakangastilkkuja sen verran, että niitä voisi käyttää johonkin intarsiatyöhön.

Turun keskiaikaiset markkinatMervi Pasanen

img_4664Lauantaina lähdimme tutustumaan Turun linnaan, jonne oli järjestetty runsaasti ohjelmaa linnanvieraille. Mukaansatempaava kiertokäynti tutustutti linnan vanhimpiin osiin ja paikalle oli hankittu historianelävöittäjiä esittelemään entisaikojen elämää. Paikalla olivat Juhana herttua, hovimaalari, käsitöiden tekijöitä, sotaväkeä ja tanssinopettaja. Pysyvä näyttely vanhoine pukuineen oli todella mielenkiintoinen. Turun linna on yllättävän laaja ja sokkeloinen ja vaikka kiersimme sen kahteen kertaan, jäi meiltä käymättä ainakin yksi osa kokonaan. Näin jälkikäteen harmittaa, koska senkin näyttely olisi ollut aiheeltaan houkutteleva.

img_4678img_4688

Iltapäiväksi palasimme markkinoille tekemään viimeisiä hankintoja, kävimme katsomassa keskiaikaisen muotinäytöksen ja taisteluvarustelun esittelyn.