Spiraaleja ja kulkusia Itämeren rannoilta

Hartaasti odottamani seminaari oli vihdoin viime viikonloppuna. Noin sata muinaispukujen tutkijaa ja harrastajaa kokoontui Liedon Vanhalinnaan kahden päivän mittaiseen seminaariin.

img_6965

img_6768Lauantaina kuuntelimme toinen toistaan mielenkiintoisempia esityksiä muinaispukuennallistuksista, spiraalikoristeista, Rautakauden ajan värjäysmenetelmistä, lautanauhojen kutomisesta ja hautalöydöistä. Oli myös mukava nähdä ihan livenä sellaisia ihmisiä, joiden kanssa oli aikaisemmin ollut tekemisissä heidän kirjoittamiensa kirjojen tai blogien lukijana tai joihin olen ollut yhteydessä sähköpostilla tai puhelimitse. Toki paikalla oli myös ihmisiä, jotka muistin hyvin aikaisempien kesien keskiaikamarkkinoilta. Vein eräälle osallistujalle Kaukolan hopealanka sykerön.

Iltapäivällä seminaaritilan seinustalle rakennettiin pienet muinaismarkkinat, joilta tarttui mukaan villalankaa lapasiin ja ohuempaa lankaa kirjontaan tai lautanauhoihin. Tarjolla olisi ollut myös nauhoja, koruja, muutama käsin kudottu kangas, shaaleja ja käsityötarvikkeita.

img_6758Illanviettoon pukeuduttiin tietysti erilaisiin muinaispukuihin. Minä taisin olla ainoa karjalaiseen pukuun pukeutunut. Mikkelin, Kaarinan ja Euran pukuja oli paikalla useampia. Ruokana oli Rasekon opiskelijoiden valmistamia rautakauden ajan herkkuja.

Sunnuntaina osallistuin Jaana Rataksen spiraalikoristelutyöpajaan. Kuvittelin spiraalikoristeiden teon olevan huomattavasti yksinkertaisempaa kuin miksi se osoittautui. Rautakauden ihmiset tekivät koristeista jotakuinkin ydinsodan kestäviä! Sain aikaiseksi pienen koristeen alun, joka jäi kesken, kun neula ei enää mahtunut spiraalista läpi…

Iltapäivällä tutustuin eri työpajoihin, kävin katsomassa museossa olleen näyttelyn Virolaisista muinaispukujen koristelumenetelmistä ja yritin opetella uuden neulakinnaspiston. Kaukolan kekomäen pisto ei meinannut millään onnistua. Aina jokin juttu meni pieleen. Jatkoin yrittämistä vielä illalla paluumatkalla ja Heureka -hetki tuli Kampin bussiasemalla klo 23.45, kun vihdoin keksin miten pisto pitää tehdä oikein. Nyt pystyn tekemään muinaispukuuni kukkaron tai lapaset oppimallani pistolla.

Upeita Jaana Rataksen mallikuvioita Mervi Pasanen neuvoo

Värjäyksiä

Tässä muutama esimerkki, miten upean värisiä lankoja ja kankaita kasvivärjäyksellä saa aikaiseksi:
485a5814
Taustalla oleva kangas on muinaispuvun huntua varten. Sain tämän upean käsin kudotun kankaan eräältä mestarikutojalta vaihtokaupassa.

Talvikengät muinaispuvun kanssa käytettäväksi

Ohuesta nahasta tehdyillä kengillä ei Suomen talvipakkasissa pärjää. Ei vaikka sukat olisivat miten hyvät. Kylmimmillä keleillä on ollut pakko käyttää kenkiä, jotka ovat ominaisuuksiltaan saamelaisten nutukkaiden kaltaisia. Eli karvapinta päällepäin ja eristäminen kenkäheinillä. Suomesta ei ole toistaiseksi löytynyt yhtään säilynyttä rautakautista talvikenkää. Syykin on pienellä miettimisellä selvä. Talvikamppeita ei päätynyt jäätyneeseen maahan sellaisiin oloihin, että säilyminen olisi mahdollista. Tarpeeksi syvälle voitiin haudata vain sulan maan aikana, jolloin talvikenkiä ei käytetty.

Suomen kansallispukujen historia (Sirelius 1900 luvun alkupuolelta) kuvailee myöhemmin 1600–1800 –luvulla käytettyjä talvikenkämalleja. Hirvien, peurojen ja nautojen jalkanahkoista tehtiin yksinkertaisia karvapintaisia kenkiä. Varhaisia kenkänahkoja ei parkittu läpi, jotta vedenpitävyys säilyisi. Mitä idemmäs mentiin, sitä pidempivartisia versioita karvakengistä esiintyi.

Olen parkinnut kahden poron koipinahat kenkäprojektia varten. Parkkiaineena oli sekoitus tammea, kuusta, koivua ja pajua. Parkitus onnistui kohtuullisen hyvin, mutta parista sormenpään kokoisesta kohdasta karvat valitettavasti näyttävät irtoavan.

485a5142485a5145

Kenkieni malli tulee olemaan jonkinlainen sekoitus pieksuja, kurpposia ja paulakenkiä. Materiaalin muodot määräävät aika pitkälle, millaisista osista kengät voi tehdä.

Hämeen keskiaikaisilla markkinoilla

img_4477
img_4548Vierailin toistamiseen Hämeen keskiaikaisilla markkinoilla Hämeen linnassa. Pukeuduin muinaispukuun, jollaisia savolaiset ja karjalaiset naiset käyttivät vielä silloin kun Länsi-Suomessa oltiin vaihdettu länsimaiseen muotiin. Puoli-pilvinen taivas ja pieni tuulenvire tekivät villaisessa muinaispuvussa liikkumisesta siedettävän. Kuuma tuli vain kävellessä.

Muinaispuku on nyt melkein valmis. Siitä puuttuu enää sormus ja kaksi levyriipusta. Mekkoja olisi tietysti hyvä olla kaksi ja nykyinen kankainen rahapussi pitäisi korvata Karjalan hautalöytöjen mukaisella nahkaisella tai tuohisella kukkarolla.

img_4536

Markkinakojuista hankin nahkaa uusien kenkien tekemistä varten. Hankin myös koristeita keskiaikaiseen vyöhön ja hankalasti itsetehtävissä olevan viikinkiaikaisen riipuksen. Värjärikillan kojulta ostin sinivihreää villalankaa kesäisempiin neulakinnassukkiin. Tippetiltä ostin pienen erän silkkisiä kirjontalankoja kokeiltavaksi. Pisimpään suunniteltu hankinta oli Alnilamilta ostamani keskiaikainen puhallettu juomalasi.

Paluumatkalla totesimme siskoni kanssa, että seuraavana vuonna asun pitää olla keskiaikainen…

Ähtäri Zoo:n kotieläintila

Ähtäri Zoo tarvitsi opetustiloja ja uuden kotieläinpihan. Tein ehdotuksen, jossa nämä yhdistettiin 1900-luvun alun koulutilaksi. Tilalla pidetään leirikouluja, tapahtumia ja kävijät voivat tutustua ja osallistua maatilan toimintaan ja kotieläinten hoitoon.

ahtarikuva1

Ähtäri Zoon kotieläintila lähti liikkeelle tästä tekemästäni suunnitelma luonnoksesta. Nyt kotieläintila ja koulu ovat valmiita ja hauska verrata lopputulosta ja alkuperäistä piirrosta, joiden välissä ovat töitä tehneet arkkitehti, puiston oma väki, suunnittelijat ja rakennusmiehet. Koulu ja aitta vaihtoivat paikkaa ja tallista ja navetasta rakennettiin suuremmat. Nälkä kasvoi syödessä ja tilasta tuli isompi ja hienompi, kuin mitä aivan alun perin kaavailtiin. Alkuperäiseen suunnitelman lisäksi tilalle on rakennettu esimerkiksi täysin toimiva sepän paja. Aivan kuten oikeakin maatila, tämä tila tulee jatkuvasti muuttumaan ja kehittymään. Päärakennuksessa toimii kesäisin kahvila ja aitassa puoti ja seppä on takomassa maatilan tarvekaluja.

Piha lähes valmiina. Maisemasta puuttuu vielä esimerkiksi maitolaituri.

maatila

Tässä on muutamia kuvia kotieläintilalta.

485a4498485a4482

485a4520485a4548

Näitä maalauksiani on käytetty kotieläimistä kertovissa infotauluissa.

kyytto485a4509suomenheppa